Ensimmäinen viikko

¡Hola a todos!

Ja hyvää syksyn alkua! Nyt kun on viikko vietetty täällä niin voisi availla miten alkutaaplaaminen on sujunut ja millaisia ajatuksia täällä olo on minussa herättänyt. Ensi alkuun on todettava, että Madrid on juurikin niin ihastuttava paikka kuin muistelinkin. Tässä kun on pitkin viikkoa opeteltu käyttämään metroa ja suunnistamaan ympäri kaupunkia, olen alkanut hieman hahmottamaan parin vuoden takaa tuttujen paikkojen sijainteja ja bongannut pari mieluisaa tapas-paikkaa ja paikallisten suosimia klubeja. Tässä vaiheessa en yllättyisi vaikka jäisin tänne pitemmäksikin aikaa kuin Erasmus-vaihdon ajaksi tai ainakin palaisin tänne valmistuttuani lappeesta. Mutta sitä vaihtoehtoa luultavasti tutkailen joskus myöhemmin, jos/kun koen sen tarpeelliseksi.

Lentolippu Tampere-Tukholma-Kööpenhamina-Madrid

Maanantaiaamuna hyvästeltyäni vanhempani Pirkkalan lentoasemalla astuin Tukholman koneeseen, jonka jälkeen suunnistin Köpiksen kautta Madridiin. Perille päästyäni suuntasin metron avulla Conde de Casaliin ja parin minuutin kävelyn jälkeen onnistuin löytämään tulevan asuinportaikkoni ja tapasin ensimmäisen ihmisen, jonka naama tulee hyvinkin tutuksi tulevan 10 kuukauden aikana: taloyhtiön ovimiehen/talkkarin. Saavuin hieman aikaisemmin kuin mitä olin ilmoittanut vuokranantajalle etukäteen, joten hänen äitinsä ei ollut tullut minua vastaan. Selitin ovimiehelle hieman harjaantumattomalla espanjallani, että olen [vuokranantajan nimi] asunnon uusi asukas ja keskustelimme siinä vähän aikaa. Selkeästi hän tiesi, kuka vuokranantajani on ja kertoi minulle mikä asunto on kyseessä. Ymmärrettävistä syistä kukaan ei ollut kotosalla, joten pyysin ovimiestä kertomaan vuokranantajan äidille hänet nähdessään, että odottaisin tapaksella viereisen ravintolan ulkopuolella.

Puolen tunnin odottelun jälkeen paikalle saapui oikein ystävällinen vanhempi rouvashenkilö, joka toivotti minut tervetulleeksi ja näytti minulle asuntoa ja opasti eri laitteiden toimintaa. Vaikka ymmärsinkin suurimman osan hänen espanjankielisestä esitelmästään, niin onneksi hänen tyttärensä oli mukana tulkkaamassa englanniksi siltä varalta, jos minulla meni jokin ohi. Saatuani avaimet käteeni asetuin taloksi, kävin kaupassa ja aloin valmistautumaan ulos lähtemiseen, sillä Atocha-nimisen alueen lähistöllä oli tiedossa kansainvälinen salsa/merengue/bachata-ilta, josta sain vihiä Facebookin kautta seuraamalla Madridin erinäisiä Erasmus-ryhmiä. Ei sitä tänne asti olla tultu kuitenkaan möllöttämään kotona ensimmäistä iltaa!

Salsa/merengue/bachata tanssi-ilta @IndepenDance Club

Mie oon aina tykännyt tanssimisesta ja tämä oli juuri minun tyylinen ilta! Uusia tanssiaskeleita opetellessani pääsin tapaamaan uusia kivoja tyyppejä, jotka ovat kanssa viettämässä Erasmus-vaihtoa tai ainakin ovat kv-mielisiä ja ulospäin suuntautuneita. Päädyin illan edetessä vähän puolivahingossa paikallisen ESN-poppoon matkaan eri mestoille, kun tilatessani juotavaa eräs ESN:n tyyppi kysyi minulta "Are you Erasmus?" "Yes, why?" (vaaleat hiukset on vähän giveaway Erasmus-statuksesta täällä päin. :D) "There is an Erasmus party in Joy, come with us." No lähdinhän minä sitten, mutta koska minulla oli pitkä päivä takana, niin päätin olla ottamatta riskiä ja nappasin viimeisen metron kotiin. Oikein hauska tapa aloittaa vaihtokokemus!

Tiistaipäivä meni lähinnä lähialueeseen tutustuessa ja kotona ollessa. Illalla olisi ollut jonkinlainen language exchange -tapahtuma, mutta tajusin tämän hieman liian myöhään. Päätin sitten säästellä voimia seuraavaan päivään, sillä silloin oli tiedossa Jupen saapuminen ja koko illan kestävä Erasmus-tapahtuma. Pitää sitä nyt vähän paikkoja näyttää ja piireihin ryvettää (huimalla) kahden päivän kokemuksella!

Keskiviikko-iltana suuntasimme jonkinlaiseen taidemuseoon muiden vaihtareiden kanssa. Vaikka muutamat tauluista olivatkin mielestäni erittäin hienoja, niin huokaisin helpotuksesta museon sulkeuduttua tunnin etuajassa. Pääsimme siis aikaisemmin 100 mantaditos -nimiseen paikkaan aloittelemaan iltaa.

Javier, mie, Diego ja Jupe @100 mantaditos

  

100 mantaditosissa kävi aivan uskomaton lykky, sillä törmäsimme siellä aivan täysin odottamatta lappeessa pari vuotta aiemmin vaihtareina olleisiin Diegoon ja Javieriin! Millaiset todennäköisyydet tämmöiseen on tämän kokoisessa kaupungissa? He olivat vähintään yhtä tyrmistyneitä kuin mekin. Turisimme siinä aikamme ja sovimme näkevämme myöhemmin uudestaan, sillä asumme varsin lähekkäin. Illan mittaan pääsimme tutustumaan muutamiin muihinkin tyyppeihin ja poistuimme kotiin ilman suurempaa dramatiikkaa lepäilemään ja valmistautumaan seuraavaan iltaan Erasmus Welcome partyjen merkeissä.

Kolmannet menossa sillä välin kun muut joivat ensimmäisiään...

On tullut huomattua, että hintatasot eri kuppiloissa voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Yleensä pieni olut eli caña kustantaa paikasta riippuen 1-2 euroa ja tuoppi olutta (0,4-0,5l) 2-4 euroa ja kallein vastaantullut olut on 0,33l pullo-olut törkeään 7 euron hintaan! Tosin tämä jälkimmäinen oli yhdessä Madridin isoimmista ja meluisimmista klubeista, jossa vietimme torstai-iltaa. Ei minua niinkään kallis olut haitannut siinä humalatilassa, mutta möykkä oli sen verran kova, että piti poistua pihalle aina vähän väliä antamaan korville lepoa. Yllätyksekseni henkilökunnalla ei ollut tarjota korvatulppia niitä tarvitseville. Jotenkin kuitenkin onnistuttiin viettämään iltaa aamuviiteen-kuuteen saakka. Nasta mestahan se torstainen paikka, jonka nimeä en juuri nyt muista, oli kovasta hintatasosta huolimatta. Tuli jopa vahingossa heitettyä läpyskää englantia taitamattomien señoriittojen kanssa, vaikkakin vähän murtaen edelleen.

Paikka X torstai-iltana.

Viikonloppuna oli tarkoitus lähteä Escoraliin viikonloppureissulle vaihtariporukan kanssa, mutta harmiksemme se siirrettiin eteenpäin vähäisen osanoton vuoksi. Toivottavasti tulevalle viikonlopulle saadaan tarpeeksi porukkaa reissun toteutumiseksi. Päätettiin sitten lauantaina Jupen kanssa vaihtoehtoisena ohjelmana osallistua illalla keskustassa järjestettävään Erasmus meetuppiin ja sitä kautta samalla alueella järjestettävään approon. Me ah-niin-täsmälliset-suomalaiset onnistuimme kuitenkin myöhästymään meetupista yli puolella tunnilla ja koska meillä ei ollut kenenkään yhteystietoja, päätimme lähteä kiertämään kaupunkia kahdestaan pre-approilun merkeissä tutustuaksemme Puerta de Solin (aka keskustan keskusta) alueeseen.

Pre-approilua tapaspaikassa X

Jotenkin olen kauhean huono näiden paikkojen nimien muistamisessa, mutta approihin osallistui n. 60-70 ihmistä, joiden kanssa aloitimme illan vieton galicialaisessa tapasravintolassa, missä meille tarjottiin järjestäjien puolesta tapaksia laidasta laitaan (valitettavasti ei tullut kuvia napattua, ensi kerralla sitten). Juomat olivat suomalaiseen makuun oikein edullisia ja ihmiset olivat oikein mukavia ja puheliaita. Muutama mesta, joissa kävimme, kävivät tämän kokoiselle häröpallolle niin ahtaaksi, että kävimme suosiolla naapuribaareissa muutamilla. Siinä missä muut ihmiset kävivät viidessä baarissa niin mie ja Jupe käytiin varmaan kymmenessä. :D Vähän taitaa kokemus näkyä... Tietystikään ko. appro ei ollut ihan niin intensiivinen ja kittaa-niin-paljon-sisään-kuin-ehdit-ja-uskallat-tyyppinen tapahtuma kuin Suomessa, mutta oli tosi kiva nähdä paikkoja vähän sieltä täältä erityisesti vähän pienemmiltä kujilta, joiden ruoka- ja juomaravintoloiden maine ei kauhean herkästi kaiu ei-paikallisten tietoisuuteen. Illan loppubileet järkättiin varsin maineikkaalla MoonDance-klubilla, joka pienoisen alkuhämmennyksen jälkeen (pari homppelia tuli juttelemaan minulle tiskillä ennen kuin sain edes ensimmäistä juomaani käteeni) osoittautui oikein mainioksi bilemestaksi, eiköhän tänne tule toistekin eksyttyä.

@ MoonDance

Kaikenkaikkiaan ei ole ollut valittamista ensimmäisen viikon jäljiltä. Vuokranantaja on asiallinen, pelipaikoille pääsee suhteellisen vaivattomasti metrolla ja *yllätysyllätys* kaikki on halvempaa täällä meikäläisen vuokraa lukuunottamatta. Mutta kyllä uskallan väittää, että lukijoidenkin mielestä kehtaa vähän korkeampaa vuokraa maksaa, kun kerron millainen kämppä on napattu (myöhemmässä postissa kunhan kerkiän) ja kuinka alhaiset elinkustannukset täällä noin muutoin on. Vielä pitäisi vaan hankkia espanjalainen puhelinnumero ja julkisen liikenteen kuukausikortti, mutta eiköhän noi hoideta tän viikon aikana.

Vielä on viikko lomaa ennen luentojen alkua, tänään käyn vähän urheilemassa ja jos kerkiän niin tänään on taas salsa/merengue/bachatailta... Ai että elämä voi olla lupsakkaa!

¡hasta luego!

- Lassi